Share |

Rodusta

Kerron tällä sivulla muutamia seikkoja akitasta rotuna, jotka tulisi ottaa huomioon, tai jotka olisi muuten vaan hyvä tietää jos harkitsee Akitan ottamista. Tällä sivulla ei siis ole varsinaista rotukuvausta tai rodun historiaa. Jos on kiinnostunut lukemaan lisää rodusta, sen historiasta ja tavoiteltavasta ulkonäöstä, akita ry:n kotisivuilta löytyy kattavasti tietoa.

akita.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Akitan terveys

Akita on alkukantaisuudensa vuoksi melko perusterve rotu. Rodussa esiintyy kuitenkin kaksi perinnöllistä sairautta, SA ja VKH. Näistäkin löytyy lisätietoa Akita ry:n sivuilta. Suomessa nämä ikävät sairaudet on onneksi saatu pidettyä melko hyvin kurissa tiukan jalostusohjelman ansiosta, joka sulkee pois kasvatuksesta tautien periyttäjät. Yhdistys tekee tärkeää työtä sen eteen, että rotu saataisiin pysymään terveenä.

Akitan PEVISA:an kuuluu silmätutkimus- ja lonkkakuvauspakko. Akitoiden vaikeat lonkkaviat ovat harvinaisia ja D-lonkkaisetkin koirat elävät usein ihan normaalia elämää, sillä akita on kuitenkin paljon kevytrakenteisempi kuin miltä näyttää.

Akitoilla esiintyy myös jonkin verran allergioita.

 

Akitan koulutettavuus

Akita oppii helposti uusia asioita. Useimmin jatkuvat kertausharjoitukset saavat akitan tylsistymään ja motivaatio katoaa. Juuri akitan motivoiminen onkin vaikein haaste koulutettaesa, sillä vaikka se oppii helposti, se ei omaa kovin suurta miellyttämisenhalua. Tämän takia en suosittele akitaa henkilölle, joka halajaa tokokentille... Perusasiat akitalle saa kuitenkin opetettua nopeasti ja akitan pentu on jo luovutusiässä lähes sisäsiisti.

Akitan koulutuksessa tehokkainta on käyttää motivointia ja henkistä lujuutta. Vaikka akita on kovapintainen jäärä, se on kuitenkin hyvin herkkä ja liian raju koulutus voi rikkoa koiran psyyken. Suosittelisin koulutukseen pitkää pinnaa ja oveluutta, sillä saa parhaat tulokset.

 

Akitan suhtautuminen muihin koiriin ja ihmisiin

Akita ei välttämättä tule aikuiseksi kasvettuaan toimeen muiden samaa sukupuolta edustavien koirien kanssa. Tämä tosiseikka on syytä ottaa huomioon jo pentua ottaessaan jos itsellä on jo ennestään koiria. Akita on rotuna erittäin dominoiva ja sillä on tapana hallita muita koiria. Jos muut koirat eivät alistu saattaa seuruksena olla ongelmia.

Vaikka aikuinen akita harvoin tulee toimeen muiden koirien kanssa, se on erittäin suvaitsevainen oman perheensä ihmisiä kohtaan. Akita pitää myös lapsista jos tottuu niihin pennusta saakka. Akita ei saa olla arka eikä agressiivinen. Vieraita kohtaan akita on pidättyväinen ja omanarvonsa tunteva.

 

Akitalle sopiva asuinympäristö

Akita on hyvin sopeutuvainen. Se on hiljainen ja rauhallinen kotioloissa, joten se sopii mainiosti jopa kerrostaloon. Täytyy kuitenkin muistaa, että akita vaatii runsaasti liikuntaa! Akita on omistajaansa syvästi kiintyvä seurakoira ja sille on erityisen tärkeää viettää aikaa omistajansa kanssa. Akita ei siis sovi "pihanperän" koiraksi, sillä se voi tuoda akitan luonteen negatiiviset puolet vahvasti esille.

 

Akita ensimmäiseksi koiraksi

Akita ei varmasti ole niitä helpoimpia koirarotuja, mutta monet ovat ottaneet akitan ensimmäiseksi koiraksi ja pärjänneet hyvin. Tärkeintä on pitää arvojärjestys selvänä heti alusta asti ja niin välttyy monilta ongelmilta.

 

Harrastukset akitan kanssa

Akitan fysiikka on ihanteellinen moniin harrastuksiin. Turkki on paksu ja hengittävä eikä vaadi välttämättä erityistä hoitoa: Se pysyy puhtaana itsestään ja harjaakin tarvitsee näyttää ainoastaan karvanlähtöjen aikaan (kaksi kertaa vuodessa). Akita on myös kestävä ja jaksaa liikkua tarpeen vaatiessa paljonkin. Erityisen mieleisiä lajeja akitalle ovat sellaiset lajit, joissa se saa käyttää nenäänsä. Esim. haku tai jäljestys ovat lajeja, joissa akita pärjää ja viihtyy. Tokoa ja agilityäkin voi harrastaa, mutta jos haluaa kilpailla, on parempi harkita jotain muuta rotua. Mielikuvitus akitan kanssa harrastamisessa on melko rajaton, mutta vesipelastajaa akitasta tuskin tulee, sillä harvemmat akitat suostuvat edes kastautumaan kokonaan...

 

Narttu vai uros? 

Ratkaisevinta on se, onko ennestään koiraa. Jos on, niin sitten vastakkaista sukupuolta. Muutoin urokset ovat ehkä hieman kovapäisempiä kuin nartut, mutta tämäkin riippuu yksilöstä. Uroksien fyysinen massa ja voimat ovat tietysti eri luokkaa kuin nartun.

Nartut ovat ehkä hitusen helpompia kouluttaa ja hallita, mutta juoksut ovat kaksi kertaa vuodessa ja silloin mieliala saattaa ailahdella...

Molemmissa sukupuolissa on siis omat puolensa.